keskiviikko 2. marraskuuta 2011

risteyksiä

Ikkunat vaihdettiin viimeviikolla ja niin uskomattomalta kun se kuulostaakin, niin kämpän lämpötila nousi ainakin viisi astetta. Se on ihan järjetön muutos ja mun ei tarvitse enää edes pitää sukkia jalassa sisällä! Villasukista puhumattakaan. Välillä on jopa niin lämmin että pitää avata ikkunaa!

Tykkään kämpästäni ihan superpaljon nyt kun täällä tarkenee hengailla ja olen saanut tästä omannäköiseni. Aikaisemmin etsin jatkuvasti uutta kämppää siksi, etten viihtynyt täällä... Nyt viihtyisin, mutta olen taas alkanut etsiä asuntoja ja tällä kertaa syy löytyy ihmisestä, josta haluan kauemmas. (enkä nyt puhu äidistäni :D ) Tuntuu, että välillä hän tunkeutuu liikaa minun "reviirilleni" eikä ymmärrä rajoja, joita olen yrittänyt vetää välillemme. Miten asiat voisivat olla ennallaan kaiken jälkeen? Minusta tällä ihmissuhteella ei ole tällä hetkellä edes pohjaa, jonka päälle lähteä rakentamaan mitään. Tuntuu, että sen pohjustamiseen menisi niin paljon energiaa, että minulla ei vaan yksinkertaisesti ole tällä hetkellä jaksamista lähteä mukaan siihen. Enkä edes tiedä onko haluakaan. Jotenkin tuntuu, että tämä tie on jo nähty ja koettu ja seuraavasta risteyksestä pitäisi lähteä toiseen suuntaan, mutta mitä pitäisi tehdä, jos toinen tulee perässä?


Käytiin viimeviikonloppuna Porissa kavereiden kanssa. Siellä järjestettiin verkkopelitapahtuma Insomnia ja pitihän sitä itsekin päästä vähän pelaamaan ja hengailemaan. Käytiin myös kiertelemässä Porin keskustassa lauantai-iltana ja mitvit ne kaikki patsaat oli? Jokaisessa kulmassa oli joku patsas tönöttämässä ja koskaan ei voinut olla varma, että onko se patsas vai ihminen. Saatiin tosin hyviä kuvia matkamuistoiksi. (Taitaakin olla ainoat kuvat koko reissusta...)

maanantai 17. lokakuuta 2011

Ostoksia, ostoksia!

Hola!

Viime viikolla tuli viimeisetkin rahat töistä ja pitihän sitä käydä vähän kääntymässä Skanssin alennusmyynneissä. Hakusessa oli hoitoaine, ponnareita ja ehkä joku kiva tunikamekko. Ja arvatkaas mitä!? Löysin kaikki mitä etsinkin ja vähän jotain ekstraakin... ;)

Musta mekko on H&M:stä ja on todella kivan mallinen. Henkarissa se näyttää vähän tylsähköltä ja tavalliselta, mutta päällä se näyttää paljon kivammalta ja myötäilee näitä "kurveja" mukavasti!

Mekko, H&M, 14,95e



Olen ihan koukussa Schwarzkopfin hoitoaineeseen, jota sain viimeksi kaupanpäälle kun ostin hiusvärejä. Suihkutellaan vaan pyyhekuiviin hiuksiin ja annetaan kuivua. Ja todella ihanan tuoksuista <3

Schwarzkopf Gliss hair repair, Anttila, 3e.

Ihanat kirsikkakorvakorut Glitteristä, 6e.

Sormus Lindexistä, 2,5e.
Lisäksi mukaan tarttui niitä ihan tavallisia mustia ponnareita ja yhdet mustat legginsit.

Viimeviikolla kävin myös äidin kanssa Yves Rocherin myymälässä, jossa oli loppuunmyynti ja kaikki loput tuotteet -50%. Lisäksi äidillä oli liikkeeseen 10e lahjakortti, jolla sain nämä kaikki tuotteet:

2 kpl Luminellen luomivärejä, joista on hetkessä tullut suosikkini!

Musta eyeliner, joka on juuri sopivan kostea. Tykkään ja suosittelen!
( kuva: www.yves-rocher.fi )



Nyt on taas hetkeksi shoppailuhimo tyydytetty. Tuo mekko oli näistä ehkä tärkein ostos, sillä kaikki vanhat tunikat ja mekot ovat alkaneet näyttää jo siltä, että ne todellakin ovat jokapäiväisessä käytössä...

Nyt oli vähän kuvapainotteinen postaus, sillä tekstiä ei tämän pääsäryn kanssa irtoa yhtään enempää. Naapuriasunnossa on vaihdettu ikkunaa aamuseiskasta lähtien ja meteli on niin järkyttävä, että harkitsen evakkoon lähtemistä...

maanantai 3. lokakuuta 2011

Kurkku kipeänä aamuun ankeaan.

Kuka käski mennä alasti nukkumaan?
Eipä näitä tämän aamun tunnelmia voi oikein mitenkään paremmin ilmaista. Tunnen tosin itseni superihmiseksi, koska tästä kurkkukivusta ja tukkoisesta olosta huolimatta pääsin hereille aikaisin aamulla ja vesisateesta huolimatta kävelin työkkäriin. Tuntia myöhemmin olinkin jo KELAssa hoitamassa asioita. Ja kun kello ei ole vielä edes yhtätoista, olen hoitanut kaikki tämänpäiväiset askareet ja voin loppupäivän vain lukea kirjaa tai katsoa telkkaria.

AIVAN! KATSOA TELKKARIA! Koska sellainen taisi kotiutua kämppääni viime perjantaina. On ihan luksusta katsoa sarjoja ja elokuvia isommalta ruudulta. <3 Oma näyttö näyttää niin pieneltä tuon vieressä...
Ostin tv:n Gigantista ja tällä kertaa tärkein kriteeri oli oikeastaan hinta, joka oli 250e. TV on merkiltään Thomson, 32", HD-ready ja molemmat digivirittimet löytyy. Eli siis oikeastaan juuri sellainen kun olen etsinyt!

Myyjä tosin käyttäytyi mielestäni todella epäasiallisesti, sillä kun olin kertonut mitä telkkaria olin tulossa katsomaan, sain tylysti vastaukseksi "Sua ei vissiin toi laatu kauheasti kiinnosta."
Yritin selittää, että tuon telkkarin laatu on ihan tarpeeksi hyvä ja tällä kertaa se on se hinta joka ratkaisee. Myyjä kuitenkin yritti väkisin myydä kalliimpaa ja "parempaa" tv:tä. Lopulta vihjailin siitä, että josko myyjä ostaisi ruokani loppukuusta. Sain ostaa halvemman vaihtoehdon ja voin kertoa, että kuvan laatu on oikeasti HYVÄ. Huomattavasti parempi, kuin kaupassa olleessa mallissa, jossa oli takuulla asetuksista säädetty kuva huonommaksi... :D
Ymmärrän kyllä, että myyjän tehtävä on tottakai myydä ja ehdottaa asiakkaalle muitakin vaihtoehtoja, mutta ei sitä nyt noin törkeästi ja alentavasti tarvitse tehdä. Miksi heillä sitten on tuo halpa malli myynnissä, jos asiakas ei saisi halutessaan ostaa sitä?

Varasinpa muuten viikonloppuna liput Insomniaan, joka on siis tämän kuun lopussa Porissa järjestettävä verkkopelitapahtuma. En ole vuosiin ollut laneilla ja on ihan kivaa mennä katsomaan, että vieläkö sitä innostuu ihan vaan siitä fiiliksestä, joka paikalla on. Tällä kertaa voisi ehkä jopa uskaltautua pelaamaan jotain... :P En ole koskaan erityisemmin pitänyt mistään FPS-peleistä, mutta (pienen yllytyksen jälkeen) asensin koneelleni Steamin ja kokeilin Team Fortress 2 -peliä. Ja hei! Ei se ollutkaan niin vaikeaa ja hankalaa kun muistin. Ehkä mä vielä opin edes kohtalaiseksi pelaajaksi ja uskaltaudun joskus vielä kokeilemaan muitakin vastaavia pelejä.

Puuh, pitäisi käydä vaatekaappi läpi ja poistaa sieltä kaikki vaatteet, joita en ole käyttänyt aivan liian pitkään aikaan... Tosin sen vastapainona pitäisi ostaa uusia. Mulla on ihan toivottoman huono syys/talvivaatevalikoima. Omistan naurettavan vähän pitkähihaisia ja olen yleensä tyytynyt kulkemaan topin ja neuletakin/hupparin kanssa talven. Nyt himoitsen kaikkia ihania neuleita ja villatakkeja ja lämpöisiä ihanuuksia.

Nyt kun katsoo ikkunasta ulos niin tekisi mieli vaan käpertyä jossain ihanassa neuletakissa huovan alle lukemaan kirjaa. Toista se oli perjantaina, jolloin sää oli mitä parhain ja houkutteli ulkoilemaan. Tämän kuvan nappasin muistoksi siitä, kun oli vielä lämmintä ja kivaa.

30.9.2011 - Syksy ja +20 lämmintä <3

maanantai 26. syyskuuta 2011

kaikki hyvä loppuu aikanaan...

Tänään oli viimeinen työpäivä kirjastossa. Hirvittävän haikea olo. Sinne jäi kaikki mukavat työkaverit ja ne tuhannet tekemättömät työt... Työttömyys taas edessä ja  tulevaisuudessa näkyy tällä hetkellä vain tyhjää. Oli niin hyvä olla, kun oli töitä ja vakituiset kuukausitulot. Ahdistaa nyt jo ajatus siitä, että päivistä puuttuu se tietty rutiini, johon olen tottunut.

Sain neurologin kirjallisen lausunnon tänään postitse... Osa tästä lausunnosta on ihan täyttä paskaa ja huomaa, että suurin osa lääkäreistä ei ole oikeasti kuunnellut yhtään mitä olen selittänyt. Oireet ja muut tiedot ovat vähän mitä sattuu ja muutenkin poikkeavat siitä mitä olen lääkereille kertonut. Lisäksi olisi tosi kiva tietää mitä tarkoittaa "kyfoottinen ryhti, lihasjännitystä palpoiden"? Google tosin osasi kertoa, että mulla on niska jumissa, lihasjännitys tuntuu käsin koetettaessa. Hmph. Olisin ihan itsekin osannut antaa saman diagnoosin.

Viikonloppu oli tosi mukava. Perjantaina ajelin Elliksen kanssa Hki-Vantaan lentokentälle ottamaan Kisua ja Sumia vastaan, jotka tulivat Norjasta ja Ranskasta asti viettämään viikonloppua. Illan olin yksikseen kotona, kun bileporukka riehui jossain Suomen ja Ruotsin välillä Silja Europan kyydissä. Lauantaina järjestettiin yhden tyttösen kanssa yllätysbileet laivalta palaaville vieraille. Yllätys taisi onnistua ihan kivasti ja oli hauska ilta kivojen ihmisten kanssa :)

On vähän sanaton olo, joten ei tällä erää enempää...

lauantai 20. elokuuta 2011

raskaan työn uurtaja

On se hyvä että ei tarvitse miettiä mitä tekisi viikonloppuna, kun sen voi viettää töissä!

Eilen töiden jälkeen mua tultiin hakemaan ja hain kaupasta vähän jotain ruokaa ja viikon melkeimpä tärkeimmän ostoksen, eli SAUNASIIDERIN! Mulla on tapana ottaa aina listan ensimmäinen saunavuoro, jolloin sauna on yleensä sinne mentäessä vähän vilpoinen vielä. Mutta muutaman kerran kun on heittänyt löylyä kiukaalle, tulee mukavan lämmin olo ja lämpötila nousee kivan tasaisesti ja lopuksi saakin sitten jo kovat löylyt. Taloyhtiöni saunaosasto on vasta pari vuotta sitten täysin rempattu ja siellä on kiva käydä rentoutumassa työviikon päätteeksi. Oon huomannut, että sitä saunomista alkaa oikein kaivata, jos ei kerran viikossa pääse. :)

Sillä aikaa kun saunottiin, uunissa oli muhimassa riisiä, vihanneksia (paprikaa, tomaattia, sipulia, valkosipulia) ja kanaa. Oli muuten aika herkkua! Syömisen ohessa tuli katsottua futuramaa ja True Bloodia. Ja illemmalla olikin vuorossa sipsejä ja leffaa, eli Stake land. Vähän erilainen leffa siinä mielessä, että siinä on hämmentävän hyvin yhdistetty vampyyrit ja zombit. Tai vampyyreistähän siinä on oikeastaan kyse, mutta ne käyttäytyvät kuten zombit. Leffa oli suht hidastempoinen ja pientä taidemeininkiä oli toisinaan havaittavissa, mutta suosittelen jos vampyyrit / zombit / post-apokalyptinen meininki kiinnostaa.

Tänään vois jatkaa samalla meiningillä, eli tehdä jotain hyvää ruokaa (lihapullia ja muusia tekis mieli...) ja katsoa leffaa. Ellei mitään muuta ilmaannu. Toisaalta olisi kiva päästä käymään jossain ihmisten ilmoilla... Mutta saa nähdä miten väsy on töiden jälkeen, kun tietää että huomennakin pitää raahautua tänne. JESJES, palkassa sit näkyy, toivottavasti. :D


keskiviikko 17. elokuuta 2011

Lomaviikko, part 2

Heräsin tänään todellisuuteen... Mulla on enää yksi päivä lomaa ja oon koko viikonlopun töissä.

Kävi ilmi, että mun lomalista oli turhaakin turhempi. Tein listalta tasan kaks asiaa, vaikka aikaa oli pari viikkoa! Kävin kirpparilla ja katsoin kauhuleffan. That's it!
Eli mä en ole syönyt mansikoita ja jätskiä, en grillannut, en käynyt uimassa, enkä saunonut ja vilvoitellut ulkona. En myöskään lukenut ulkona, koska kirjalle olisi voinut käydä vähän hassusti näillä keleillä. Enkä ole vieläkään nähnyt uusinta Potteria. Yllätystä mä tosin yritin, mutta eihän siitäkään mitään tullut...

Koko lista oli ihan typerä idea, koska nyt moitin itseäni siitä, että en saanut MITÄÄN aikaiseksi.

Sen sijaan lomasta jäi päällimäiseksi mieleen vain huonoja asioita... Olin siinä magneettikuvauksessa ja se oli kaikkea muuta kuin miellyttävää. Se oli ahdistavaa, enkä halua enää ikinä joutua sen laitteen sisään! Tuloksetkin tulee vasta joskus syyskuun puolessavälissä. Lisäksi oon loukannut mun jalan, selkä on kipeä ja hartiat olis hieronnan tarpeessa. Tuntuu että niiden päälle on taas sysätty tuhat kiloa ongelmia ja asioita, joita mä en halua kantaa!

Syytän listan epäonnistumisesta säätä, joka on ollut kaikkea muuta kuin kesäinen ja tuntuu kuin oltaisiin jo pitkällä syksyn puolella... Ulkona sataa, öisin on ihan pimeää ja mä kaivoin kaapista peiton, koska kaipaan lämpöä.

Jotain positiivista pitää ehkä kuitenkin mainita. Tänään mä pääsin pois kotoa, söin hyvää ruokaa ja katsoin uusimman Screamin, joka ei ollut ollenkaan paskempi elokuva.

Eikä mun elämä oikeasti oo niin ankeaa kuin annan ymmärtää... kai?

maanantai 8. elokuuta 2011

lomaviikko, part 1

Illat alkaa jo hämärtyä. Kyllä se syksy sieltä pikkuhiljaa hiipii.
Toisaalta odotan sitä, kun voi käpertyä sohvalle huovan alle katsomaan leffoja, kun ulkona myrskyää ja ilmat alkaa vaatia ihanien lämpöisten vaatteiden käyttämistä ja lapasten neulomista. Mutta pitääkö syksyn ja talven olla NIIN pitkiä ja NIIN pimeitä? Ei mua haittais, jos illat olis pimeitä, jos päivällä ees paistais aurinko ja olis valoisaa talvellakin.

Loman ekat päivät lusittu. En oo ihan kauheasti tehnyt MITÄÄN, mutta eikö se oo loman tarkoituskin? Parina päivänä oli jotain, jota olin ehtinyt jo vähän odottaa, mutta niinhän siinä aina käy, ettei mee niinkuin elokuvissa. Ja sitten harmittaa. Mutta onneks viikonloppu korvas viikon vastoinkäymiset!

Tän viikon lomasuunnitelmissa olis tiedossa niinkin kiva juttu, kuin pään magneettikuvaus. Arvatkaa vaan oonko ihan kauhusta kankeana? Oon katsonut ihan liikaa Housea, että osaisin ottaa sen kevyesti ja helppona juttuna. Siinä sarjassa kukaan ei tuu kovin hyvässä kunnossa ulos siitä laitteesta. Koita siinä sitten maata paikallaan yli puoli tuntia ku ahdistaa jo ajatuskin.
Loppuviikosta ajattelin palkita itseni menemällä VIHDOIN katsomaan uusimman Potterin leffaan. Ja toivottavasti viikonloppuun mennessä olis jo lomafiilis katossa.



tiistai 2. elokuuta 2011

Loputonta tarpomista

Viikko on tuntunut loputtoman pitkältä tarpomiselta.
Fyysisesti ja henkisesti ihan loppuunkulunut olo.
Mikä siinä on, että kun yksi asia menee pieleen, niin kaikki muutkin asiat seuraavat perse edellä perässä? 

Aivotärähdys, jonka takia oon käynyt viikon sisällä kolme kertaa lääkärissä, ollut saikella ja en oo viikkoon syönyt käytännössä oikein mitään. Eikä mitään tietoa koska olo palautuu normaalimmaksi. Neurologille pitäis mennä ja kuvauttaa pää. Ei onneks yhtään pelota edes.

Asioita, joita on yksinäänkin vaikea käsitellä ja sitten niitä tulee niskaan monin kappalein. 
Miksei jotkut ihmiset ymmärrä, että tarvitsen oikeasti vaan aikaa olla ja pysähtyä itseni kanssa? Enkä välttämättä kaipaa seuraa, tai pysty juuri nyt kaivelemaan jotain vanhoja asioita.
Ei on pieni sana, mutta miksei kaikille sen sanoma mene perille, vaikka miten nätisti yrittäisi. 

Tiedän, että pitäisi vaan olla iloinen kaikista hyvistä asioista.
Siitä, että mulla on vihdoin se loma.
Siitä, että oon jonkun ihmisen paras ystävä ja tarpeellinen.
Siitäkin, että mulla on uus hylly ja se on ihana.

Mutta kun mua väsyttää, enkä jaksa.
Enkä jaksa muistaa.
En halua, että elämä menee monimutkaiseksi.
Haluan, että mua ei jatkuvasti yritettäisi polkea maahan.
Haluaisin, että mua osattais arvostaa sellaisena kuin olen. 

En oikein osaa pukea sanoiksi tätä olotilaa. Tämän paremmin ainakaan.

torstai 21. heinäkuuta 2011

Lomalista

Kesälomakuume on niin kova, että päätin tehdä listan asioista, joita haluaisin lomallani tehdä.


  • Kierrellä kirppiksellä J:n kanssa
  • Syödä paljon mansikoita ja jätskiä
  • Saunoa ja vilvoitella ulkona
  • Käydä uimassa
  • Grillata piffejä ja maissia ja syödä niiden kanssa salaattia ja juoda kylmää siideriä
  • Jokirantahengailla
  • Lukea ulkona
  • Viettää tyttöjenillan
  • Käydä elokuvissa
  • Pitää bileet
  • Katsoa kauhuleffaa (mielellään kainalossa kiitos)
  • Järjestää #stormiina-miitin
  • Yllättää jonkun

 Tulejoloma!

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Terveisiä töistä

Kävin eilen kaupassa ja silmiin osui TARJOUSLANKOJA! Mukaan lähti mm. tumman pinkki lankakerä (7 Veljestä) ja toinen (jonka merkkiä en tähän hätään muista) vaaleanvioletti lankakerä. Se vaaleanvioletti oli hyvin hämmentävää lankaa, sillä kääreessä luki, että sen valmistamiseen on käytetty kierrätysmuovipulloja... Ei sitä lankaa kyllä saanutkaan poikkaistua käsin, mutta toki oli pakko yrittää...  Lisäksi ostin yhdet paksummat puikot, joista kassapoika antoi vahingossa alennusta. Ei onneksi haitannut yhtään. :)

Tuosta pinkistä olisi tarkoitus neuloa villasukat, joiden suurkuluttaja olen talvisin. Varpaat kun tuntuu olevan aina paleltumispisteessä. Olen tosin tehnyt elämäni aikana vain yhdet villasukat ja siitäkin on jo muutama vuosi aikaa, mutta eiköhän se siitä, kun on selkeät ohjeetkin. Ensin ehkä pitää kuitenkin saada se Oton talvipaita valmiiksi.

Työpäivää jäljellä vielä tuskaiset 2,5 tuntia. Haluan kotiin jo! Tänään olis suunnitelmissa täytettyjä paprikoita, fetasalaattia ja leffaa. Ja ehkä yksi tai kaksi siideriä, ihan vaan sen kunniaksi, että huomenna on vuorossa iltavuoro. :)

maanantai 18. heinäkuuta 2011

Merkitkääs kalenteriinne, että Stormiksella on lomaa (siis ihan oikeaa lomaa!) ja minua saa viihdyttää
kesäisellä tekemisellä 4.-18.8. Toivon todella, että nämä helteet jatkuvat elokuulle asti ja pääsen nauttimaan kesästä muutenkin, kuin työn merkeissä. Olin ensin ajatellut ottavani lomapäivät rahana, kun töitä ei kuitenkaan ole kuin syyskuun loppuun asti, mutta kyllä lomailu vie voiton. On sitten jotain mitä muistella kun on syksy ja ulkona sataa :) Hiukan ehkä alkoi loma houkutella kun ERÄÄT lomailevat tälläkin hetkellä...

Sain tänään luettua Lankakauppa-sarjan toisen osan loppuun. En oikein vielä osaa sanoa, että oliko se parempi vai huonompi kuin ensimmäinen... Ainakin paremmin kirjoitettu, mutta mutta... selvää satuhöttöähän se on, siitä ei pääse mihinkään.

Olen myös jatkanut True Bloodin katsomista... Vaikka edellisen kauden lopussa uhosinkin, etten enää IKINÄ halua katsoa koko sarjaa. Onneksi kausi lähti vauhdilla käyntiin ja pahimmat pelkoni eivät käyneet toteen. Kolme ensimmäistä jaksoa ovat ainakin olleet todella lupaavia ja... iloa silmälle ;) Toivottavasti mielenkiinto jaksaa kantaa kauden loppuun asti.

Sinänsä kyllä hyvä, että nykyään tehdään jo aika paljon sarjoja, joissa on kaudessa keskimäärin 12 jaksoa. Ei ole ylimääräisiä täytejaksoja välissä ja juoni etenee sujuvasti eteenpäin. Olen jättänyt monta sarjaa kesken ihan vain sen vuoksi, että 22 jaksoa tuntuu olevan määrällisesti liian paljon käsikirjoittajille. Hyvänä esimerkkinä V, joka alkoi todella lupaavasti, mutta on mennyt sellaiseksi ihmissuhdehötöksi, että höh! Kaipaisin sellaista sci-fi sarjaa, joka keskittyisi oikeasti pääasiallisesti siihen sci-fiin, eikä draamaan ja ihmisten välisiin suhteisiin. Ehdotuksia otetaan vastaan hyvin mielellään! :)

Kesällä on muutenkin vähän tylsää, kun lähes kaikki lempisarjat ovat tauolla... Housea kaipaan erityisen paljon ja odotan innolla uutta kautta. Etenkin kun luin, että Cuddya näyttelevä Lisa Edelstein ei olisi mukana enää sarjan kahdeksannella kaudella, jonka on myös huhuttu olevan viimeinen ja sarjan päättävä kausi. Mikään tai kukaan ei pysty kyllä korvaamaan viikkojeni House-kiintiötä... :(

Kesän tullen olen tosin löytänyt itseni seuraamasta ABC:n uutta draamsarjaa Switched at birth, joka kertoo kahdesta perheestä, joille selviää että heidän tyttärensä ovat vaihtuneet synnytyssairaalassa ja kasvaneet väärässä perheessä. Lisäksi toisen perheen tytär on kuuro ja se tietysti aiheuttaa kaikenlaista hämminkiä... Sarja on juuri niin naiivi ja siirappisen ällöttävä, kuin miltä se kuulostaa, mutta silti huomaan kerran viikossa oikein nauttivani siitä, että saan katsoa sitä salaa yksin kotona. Samalla tavalla kun tykkään katsoa Gossip Girliä ja sen lisäksi uudestaan ja uudestaan Gilmoren tyttöjä... Pitäisiköhän käydä tutkituttamassa pää?

Mulla on muuten uusi lempparivälipala! Kokeilkaapas ostaa Valion (pehmeää) maitorahkaa ja pilkkokaa joukkoon tuoretta ananasta. Se yhdistelmä on jotain niin taivaallista, että voisin syödä sitä joka päivä. Eikä edes ole epäterveellistä. Tein juuri itselleni kulhollisen tuota herkkua ja taidan mennä syömään sitä sänkyyn ja otan seurakseni muhkean tyynyn ja Lankakaupan talvi -kirjan. Namskis!

Stormiksen herkut

sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Kesälukemistoa...

Ah, sunnuntai!
Mikä ihana tekosyy jäädä aamulla sänkyyn vähän pidemmäksi aikaa lukemaan... Hain vielä kupin teetä seuraksi niin oli todella kotoisa olo! Vielä pari kuukautta sitten etsin kuumeisesti uutta asuntoa, koska tunsin oloni täällä niin ahdistuneeksi ja epämiellyttäväksi. Nyt tämä kuitenkin näyttää vihdoin kodilta. Ei siihen tarvittu kuin uusi sohva, tietokonepöytä ja sohvapöytä. Niin ja verhot... Ja uusi hyllykin tulossa vielä. :) Vanhat huonekalut olivat kyllä niin eriparia keskenään, että ei ihme, että tuntui kaaokselta, vaikka asunto olisi ollut juuri siivottu. Toki edelleen katselen asuntoilmoituksia, jos vaikka joku ihana asunto tulisi vastaan, joka suorastaan huutaisi nimeäni. Olen ikuisesti haaveillut makuualkovista. Jotenkin häiritsee pitää sänkyä aina jossain huoneen nurkassa. Makuualkovi olisi kiva, etenkin jos sängyn saisi sinne jonkinlaisen verhon taakse. Oi ja voi <3

En ole pitkään aikaan saanut luettua mitään, vaikka olen kirjastossa töissä... Olen kyllä lainaillut vähän sitä ja tätä, mutta osan kirjoista olen vain tyytynyt palauttamaan, kun en ole muka löytänyt AIKAA lukea niitä... Aikaahan kyllä olisi, mutta jotenkin sen on sitten käyttänyt jotenkin mukahyödyllisemmin. Nyt kesän myötä olen kuitenkin löytänyt lukemisen uudestaan.

Stormiksen kesälukemistoa
 Vasemmalla: Jostein Gaarder: The Castle in the Pyrenees
Häpeäkseni täytyy tunnustaa etten ole ehtinyt edes aloittaa tätä kirjaa, vaikka se on ollut lainassa jo yli 2kk... Rakastan Gaarderin Joulu- ja Pasianssimysteerio -kirjoja. En itseasiassa ole edes lukenut tämän kirjan takakantta, tai selvittänyt netistä, että mistä kirja kertoo. Mutta katsokaa tuota kantta! Voiko sen sisältö olla mitään muuta kuin herkullinen? :P

Keskellä ylhäällä: Jane Austen & Seth Grahame-Smith: Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit
Noniin, pitääkö tätä edes selittää? Kyseessä on Jane Austenin klassikoromaani, jota on höystetty muutamalla öh... zombiensilpomiskohtauksella. Tämä oli PAKKO SAADA käsiinsä heti kun se ilmestyi kirjastoon, mutta niinpä niin... Jotain herkullisempaa seurasi heti perässä, joten tämä odottaa vielä vuoroaan kirjapinossa.

Keskellä alhaalla: Max Brooks: Sukupolvi Z
Tämä kirja on jotain niin herkullista, etten ole malttanut lukea sitä loppuun vieläkään. Sen sijaan, että olisin ahminut kirjan samantien, luen siitä kappaleen tai pari silloin tällöin. Kirja on dokumentointi Z-sodasta (kyse siis zombeista <3 ) ja siitä miten se ajoi ihmiset lähestulkoon sukupuuton partaalle. Kirja on koottu pienistä tarinoista, joita Brooks on kerännyt selviytyjiltä ympäri maailmaa. Sukupolvi Z on kirjoitettu niin uskottavasti, että aina välillä huomaa jopa epäilevänsä, että entä jos kaikki onkin sittenkin totta. Hyi. Puistattava ajatus. Allekirjoittanut ainakin alkaa kohta varastoida ruokaa ja vettä zombiepidemian varalle.

Oikealla: Kate Jacobs: Pieni lankakauppa
Tämän ahmin parissa päivässä. Aivan ihanan helppolukuinen, lämmin ja kotoisa kirja. Kirjan tapahtumat sijoittuvat New Yorkissa sijaitsevaan pieneen lankakauppaan, jota pitää yksinhuoltajaäiti ja tämän tytär. Kaupassa pyöritetään kerran viikossa neulontakerhoa, jonka kautta lukija pääsee tutustumaan tarinan muihin henkilöihin. Kirja tuntui aluksi hiukan kömpelöltä ja vaikealukuiselta nopeiden kertojanmuutosten vuoksi, mutta kun siihen tottui parin luvun jälkeen, niin loppukirjan luki nopeasti loppuun. Hiukan ehkä jäin koukkuun, koska nyt on menossa kirjasarjan toinen osa, Lankakaupan tyttö ja haluaisin jatkuvasti tarttua puikkoihin ja neuloa jotain... IHAN MITÄ TAHANSA, kunhan saisi neuloa!

Taidan keittää toisen kupin teetä, ja palata kirjani pariin. Sillä tänään ei ole kiire mihinkään! Jossain vaiheessa seuran saavuttua pitäisi hakea kintsua ja katsoa leffaa, mutta sitä ennen jos ehtisi vähän vielä löhöillä sohvalla. Seuraavat kaksi viikkoa olen lauantaitkin töissä ja aion ottaa kaiken irti sunnuntain rauhallisista kotihetkistä kirjojen parissa.



tiistai 12. heinäkuuta 2011

A new beginning!

Stormiinan blogi on siirtynyt bloggeriin!
Toivottavasti kaikki rakkaat karvapallerot eksyvät tännekin lukemaan. Vanha blogi vanhoine sisältöineen löytyy edelleen täältä, mutta uutta sisältöä sinne ei enää (näillä näkymin) tule...