Leffassa oli juuri sopivassa suhteessa toimintaa, huumoria ja lässyn lässyn läpätiläätä. Se oli hyvin toteutettu, juoni jaksoi kantaa loppuun asti ja siinä oli sitä jotain pientä sankarimeininkiä ja pilkettä silmäkulmassa, josta tykkään. Tortillat olivat superhyviä, vaikka olinkin vahingossa ostanut sen tulisimman mausteen jauhelihaan ja kylmä siideri kruunasi kokonaisuuden.
Heräsin tähän aamuun pitkästä aikaa virkeänä suhteellisen hyvinnukutun yön jäljiltä. Kävin koiran kanssa aamulenkillä, pesin pyykkiä, järjestelin tavaroita ja tiskasin. Keittiössä hääriessä tuli laadittua jääkaapin oveen muistutus sitä, että tänään on hyvä päivä.
Yhtenä yönä valvoessani kävin läpi kaikki postcrossingin kautta saamani kortit ja keräsin yhteen pinoon kaikkein hienoimmat suosikkini. Pari päivää myöhemmin asettelin ne seinälleni ja tässä ne nyt ovat: 36 suosikkiani. Kuten kuvasta näkee, niin rakastan yli kaiken mustavalkoisia kortteja. Etenkin sellaisia, joissa on ihmisiä. Kuvaan voi tallentua niin uskomattomia tilanteita, tunteita, muistoja, ajatuksia. Vai mitäpä sanotte tuosta (vasemmalla keskellä) Ghostbusters kortin alla olevasta kuvasta, jossa pariskunta suutelee keskellä katua. Rakastan <3
Tässä vielä urhea leffaseuralaiseni, jota Real Steelin robotit kiinnostivat vähän liikaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti