Ink

Edellisestä päivityksestäni on kulunut taas luvattoman pitkä aika... Ensin tuntui tyhmältä kirjoittaa mistään, kun tuntui ettei elämässä oikein tapahtunut mitään erikoista. Samoja juttuja päivästä toiseen. Sitten yhtäkkiä olinkin tosi kiireinen ja tapahtui paljon kaikkea, enkä ehtinyt ja jaksanut kirjoittaa. Nyt on kuitenkin taas aikaa myös blogille ja kirjoittamiselle.

Viimeisen lähes parin kuukauden aikana on tietysti sattunut ja tapahtunut vaikka mitä, enkä varmasti muista kertoa kuin murto-osasta, mutta tuskin te edes jaksaisitte kaikkea höpönlöpöä ja lässynläätä lukeakaan. Tämä postaus on kuitenkin omistettu kaikkein tärkeimmälle tapahtumalle, sillä sain vihdoin aikaiseksi varata sen tatuointiajan! Ja asia eteni niin nopeasti, että voin jo esitelläkin sitä teille:

Nopeimmat googlettajat ehkä jo löysivätkin viittauksen Gilmoren tyttöihin ja siitähän tämä lausahdus on minullekin alunperin tuttu ja tavallaan tämä onkin pientä fanitusta kyseistä sarjaa kohtaan, mutta tärkeintä on kuitenkin se, mitä tämä lausahdus tarkoittaa ja mitä se itselleni merkitsee. Ennen tatuoinnin ottamista googletin vastaavia tatuointeja ja jotenkin yksikään ei miellyttänyt minua tarpeeksi. Joko fontti oli ruma, tai asettelu oli ihan päin honkia... Aina oli jotain, joka minua häiritsi. Lopulta päädyin ottamaan kynän omaan käteen ja kirjoittamaan. Kirjoittamaan, kirjoittamaan ja kirjoittamaan. Noita kolmea sanaa, kunnes ne näyttivät täydelliseltä. Eipä tule kenelläkään tismalleen samanlaista vastaan.

Ajan varasin Individual Inkistä ja olin tosiaan valmistautunut siihen, että joutuisin odottamaan aika pitkäänkin, mutta sainkin peruutuspaikan Reetalta vajaan parin viikon päähän. Kun tuo jännittävä päivä koitti, otin mukaani tuon maagisen paperinpalan ja serkkuni Vilin henkiseksi tueksi. Aika turhaan jännitin, sillä itse tatuoimisprosessi oli nopeasti ohi ja sattui paljon vähemmän kuin odotin. Lähinnä se tuntui vain ärsyttävältä ja siltä, kuin ihoa olisi raavittu neulalla. (D'uh!) Ensimmäiset pari minuuttia olin vain ihan hiljaa paikallani ja puristin toista kättäni nyrkkiin, kun odotin sitä KAUHEAA KIPUA (jota ei sitten tullutkaan :D ). Sen jälkeen olikin paljon rennompi olo ja Reetan kanssa oli mukava jutustella, kun ei tarvinnut enää jännittää.

Tatuointi lähti paranemaan hyvin ja rasvana käytin Eucerin Aquaphoria, jota sai hyvin levitettyä ohuelti tatuoinnin päälle. Toimii muuten myös äärimmäisen hyvin huulivoiteena. Nimim. "Huuleni eivät ole koskaan olleet näin pehmeät!" Ehdin jo vähän puhua Reetalle myös seuraavasta tatuoinnistani ja suunnitelmissa olisi varailla aikaa joskus syksymmällä ja mieluusti menen uudestaan Reetan tatuoitavaksi.

Koko keissistä jäi siis todella hyvä maku suuhun. Ei Individual Inkiä turhaan kehuta (ainakin) Turun parhaaksi tatuointipaikaksi. Koko homma hoitui alusta loppuun asti tosi ammattimaisesti, sain todella hyvät ohjeet lähtiessäni ja kehotettiin vielä soittamaan, jos on yhtään mitään epäselvää tai kysyttävää. Paikka oli todella siisti ja tunnelma rento. Olin myöskin varautunut maksamaan tatuoinnistani hiukan enemmän, kuin mitä lopullinen summa oli. Joten ei MITÄÄN valittamista.


Kiitos Individual Ink, Kiitos Reetta ja toivottavasti nähdään syksymmällä!